Rakennusliike Porrassalmi 90-luvulla
Vuosikymmenen alkukuukausina toteutettiin aikaisemmin kommandiittiyhtiönä toimineen rakennusliikkeen yhtiömuodon muuttaminen osakeyhtiöksi. Eila Porrassalmi jatkoi edelleen osakeyhtiön toimitusjohtajana vuoden 1992 kesäkuuhun saakka. Tuolloin jo yli 70 ikävuoteen työskennelleen yhtiön perustajan toimitusjohtajuuskauden jälkeen seuraavan sukupolven oli aika tarttua ohjaksiin. Timo Porrassalmi nimitettiin yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi 1.6.1992 alkaen.
Vuosikymmenen alussa alkanut lama oli talousvaikutuksiltaan Suomen historian pahimpia talouskriisejä. Aivan laman alla aloitetun Äänekosken Mercuria – liikekiinteistön ennakkovaraajat peruivat varauksiaan ja osa rakennuksesta jäi tyhjilleen ja alun perin toimistotiloiksi suunniteltuja osia muutettiin asunnoiksi.
Mercuria, runkovaihe 1990
Rakennuksen valmistumisen jälkeen markan arvon romahtamisen seurauksena rakennusliikkeelle koitui vielä valuuttalainoin rahoituksensa hankkineiden asiakasyritysten vaikeuksien johdosta mittavia luottotappioita.
Vuosikymmenen alkuvuosina rakennettiin Keiteleen ja Päijänteen vesistöt yhdistävä Keiteleen kanava. Vaikka rakennusalan kotimaisille toimijoille työ olisi ollut enemmän kuin tarpeen, Suomen velkasaatavia vastaan kanavan rakentamisesta vastasi Neuvostoliitto. Suomalaisille rakentajille tästä suurhankkeesta ei juuri jäänyt jaettavaa. Kanavan suurin kotimaisin voimin toteutettu rakennusurakka oli Rakennusliike Porrassalmi Oy:n rakentamana vuonna 1993 valmistunut Paatelan sulun kallioleikkaukseen sisään ja päälle rakennettu kanavan keskusvalvomo.
Keitele-Kanavan keskusvalvomo 1993
1990 laman seurauksena rakennusalan kilpailutilanne kiristyi niin, että urakkakohteita saadakseen niitä olisi pitänyt tarjota tappiolla. Yhtiön tilauskanta pieneni ja työntekijöitä jouduttiin vähentämään niin, että pahimpaan aikaan yhtiön palkkalistoilla oli viimein vain yksi viimeisimpiä aikaisempien kohteiden vuosikorjaustöitä tekemässä ollut työntekijä. Yhtiö onnistui viimein saamaan ensiksi Äänekosken Karhunlähteeltä ns. Haka-talojen 120 asuntoa käsittävän peruskorjausurakan jota seurasi muutama Äänekoskelle toteutettu peruskorjaus- ja uudisrakennushanke.
Lamavuosien jälkeen rakentamisen määrä kääntyi Keski-Suomessakin kasvuun ja kilpailutilanne vähän helpottui. Mercurian rakentamisen yhteydessä tyhjiksi jääneet ja talousvaikeuksien johdosta tyhjentyneet tilat saatiin Nokian Äänekosken tuotekehitysyksikön laajentumisen myötä täytettyä.
Lisäksi seutukunnan suurteollisuuden tehdaslaitoksilta (Metsä-Serla Oy, Metsä-Botnia Oy, Metsä-Sellu Oy, Nokia Oy, Finnforest Oy, Metsä-Serla Chemicals Oy) onnistuttiin saamaan useampia rakennuskohteita.
Äänekoski, voimalarakennuksen savupiipun perustus 1996
Finnforest Oy, Suolahden vaneritehdas, hautomoallas
Metsä-Sellu Oy, Äänekoski, Punnitusasema
Tehdasprojektien lisäksi teknisesti haastavimpia kohteita oli vuosikymmenen puolivälissä valmistunut Äänekosken Häränvirran yli rakennettu vinoköysirakenteinen kevyen liikenteen silta.
Häränvirran kevyen liikenteen silta 1995
Vuosikymmenen loppupuoliskolla tehdasinvestointien lisäksi Ääneseudulla peruskorjattiin vuokra-asuntokantaa – myös uudisrakentaminen kääntyi Keski-Suomessa kasvu-uralle.
Äänekoski, Keskuskatu 23, asuinkerrostalon peruskorjaus
Hietaman kirkko 1997
1990-luvun lama oli kirpaissut pahasti ja vienyt edellisvuosikymmenen loppupuoliskon menestyksen vuosien taloudelliset saavutukset mennessään. Vuosituhannen vaiheen lähestyessä merkkejä paremmasta tulevaisuudesta oli kuitenkin jo näköpiirissä.