Seuraavalle vuosikymmenelle tultaessa arkkitehtuuri noudatteli hyvin pitkälti edellisen vuosikymmenen suuntaviivoja. Betonia ryhdyttiin käyttämään kantavissa rakenteissa enenevässä määrin. Ulkoseinäpinnoitteet tehtiin vielä pääosin rappaamalla.




VPK:n talo, Äänekoski



Rakennuskoneiden käyttö työmailla alkoi yleistyä koko maassa. Raskaita työvaiheita, kuten aiemmin käsityönä tapahtunutta perustussyvennysten maankaivua, ryhdyttiin suorittamaan koneellisesti.


Liikerakennus, Suolahti

Esivalmistettujen rakennusosien saatavuus parani ja puusepäntuotteita ryhdyttiin valmistamaan teollisesti. Kirvesmiesten ammatti alkoi kokea muutoksia, kaikkia ovia, ikkunoita ja muita puusepäntuotteita ei enää valmistettu itse työmaalla. Rakennusmateriaalien aikaisempaa parempi saatavuus alkoi näkyä rakennusten suunnittelussa.


Sisä-Suomen Sairaala, Suolahti

Jo kuusikymmenluvulta lähtien yhtiön toiminta-alueena on ollut pohjoinen Keski-Suomi ja Jyväskylä lähiympäristöineen. Kaukaisimmat urakat toteutettiin läänin rajojen ulkopuolella, Toholammella ja Haapajärvellä.


Maatalo, Kauppakatu, Jyväskylä

Vuosikymmenen lopulla rakenteelliset ratkaisut eivät välttämättä enää noudattaneet totuttua linjaa. Betonin käyttö rakennusten kantavana materiaalina alkoi yleistyä. Sementin ja teräksen saatavuuden parannuttua ja teknologian kehittyessä kantavien rakenteiden suunnittelu voitiin toteuttaa aiempaa monimuotoisemmin. Voitiin käyttää aikaisempaa suurempia jännevälejä ja suunnittelussa oli mahdollista hakea uusia ratkaisuja.


Valion Konttorirakennus, Äänekoski


Äänekosken seurakuntatalo